Tiistaiaamun suurin ähdistys on vasta edessä, kun pitäisi päättää miten päiväohjelmansa järjestäisi. Viikonlopun kovasti tarvitun palautumis-, elbaus- ja mussutusjakson päätyttyä maanantai meni tavanomaisesti arkisissa touhuissa ilman mainittavia häiriötekijöitä (eli turhia ihmiskontakteja). Tänään näitä on sitten luvassa, tai ei nyt sentään niin turhia mutta kovasti turhauttavia kuitenkin vanhuksen (ja vanhusten) kanssa. Jos siis jään paikan päälle enkä keksi jotakin tähdellistä ja/tai hyödyllistä muualla. Mikäli en saa sitä aikaiseksi, täytyy todennäköisesti vetäistä työvaatteet niskaan ja lähteä raatamaan puutarhan syyssiivouksen parissa - sitä ei tee kukaan muu vaikka vanhus kuvitteleekin vielä jotakin saavansa aikaan. Viimeksi oli napsinut lehtikompostiin viemäni pätkityt poistot vielä pienemmiksij a järjestänyt värin ja koostumuksen mukaan tasaisiksi kerroksiksi. Että niin turhaa työtä, (omalla) luvalla sanoen.
Tänään on ilmoittanut tulevansa (50 km+liityntäkuljetuspalveluni) päivystämään puhelinsoittoa, jossa pitäisi sopia paikallisen pienurakoitsijan käynti tonteilla neljän (4) kuution sorakuorman roudaamiseksi. Minun toki oletetaan tiettävästi levittävän käsivoimin maamassat sekä ilolla että kiireettömästi mutta heti pihatielle ym.ym. Se ei nyt kuinka ollakaan kiinnosta yhtään, etenkin kun saatavilla olisi myyjän aurauspalvelu mutta eihän näitä voi epäluotettavina/epäsiisteinä/liian järkevinä käyttää. Pihasaunan nyt kolme vuotta patisteltu remontti on "jo" siinä vaiheessa, että tarjouspyyntö pitäisi vanhuksenkin mukaan varmaan pyytää. Joltakin vanhalta _mieheltä_ kuitenkin, eihän kukaan alle 70-vuotias mitään voi mistään tietää. Veikkaan että joko tilaaja tahi sauna lahoaa ennen kuin työ saadaan päätökseen, ehkä sentään kuitenkin alulle tätä vauhtia vuosikymmenen puolivälissä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti